torstai 29. syyskuuta 2011

Maria Veitola, Suomen turhin televisiokasvo vai ainoastaan pelkuri?

Katsoin siis eilen televisiosta Maria Veitolan Maria-show'n. Minulla oli siihen syyni. Ensinnäkin Maria-show'n tuotantotiimiin on liittynyt eräs ihana ja rakas ystäväni, joka sattumoisin muutti hiljattain tyhjäksi jääneeseen yksiööni Helsingin Kallioon. Sattumaako?

Pitäähän sitä heti ziigata eli yytsiä, miten frendi pärjää! Pakko heti alkuun lausua massiiviset kiitokset loistavasta televisioviihteestä!

Tämäkin kuva löytyy googlesta
hakusanoilla "Arttu Wiskari".

Tämäkin kuva löytyy googlesta
hakusanoilla "Pezhman Ahmadi".

Ki-tois! Ki-tois! Ki-tois!

Syyskauden toiseen jaksoon oli saatu äärimmäisen kova kattaus erilaisia hahmoja suomalaisen viihdekentän huipulta - tai sinne halajavilta. Musiikkikentältä oli ruutuun saatu peräti kaksi kovan luokan tekijää, laulava rautakauppias Arttu Wiskari sekä rap-yhtye Rhythm N Rockersin manageriksi ryhtynyt uhkean maskuliininen Pezhman Ahmadi.

Popcornit ja sipsit esille, tästä tulee hauskaa!

Mutta mitä ihmettä, täytetty näätä Arttu Wiskari löi Marialle jauhot suuhun heti kättelyssä! Minusta tuli heti Täytetyn Näädän fani! Katson itseäni peilistä. Minäkin näytän ihan Täytetyltä Näädältä, pyylevältä pullaposkelta. Artulla on tosin silmälasit. Ne ovat suorassa. Ilmankos hän on televisiossa. Minulla ei ole silmälaseja. Minulla on vain silmät vinossa. Ilmankos en ole televisiossa.

Hyvä Arttu, minusta tuli heti suurin fanisi! Minä haluan Arttu Wiskarille oman televisio-ohjelman! Minä käänsin Arttu Wiskarin suhteen kelkkani heti 360 astetta! *)

Myös Pezhman Ahmadille pitäisi saada oma televisio-ohjelma. Siinä hän voisi rauhassa esitellä näyttävää vartaloaan, komeita tatuointejaan sekä pumpattuja hauiksiaan ilman, että ikävän oloinen televisiotoimittaja pilaisi tunnelmaa kiusallisilla haastattelukysymyksillä.

Minä siis jään odottamaan tosi-TV sarjaa Pezhman Ahmadista. Siinä komea Pezhman voisi käydä jakamassa esimerkiksi nimikirjoituksia syöpäsairaille lapsille, auttaa vanhoja mammoja ja mummoja kadun yli sekä antaa vinkkejä kehonrakennukseen ja painonhallintaan. Välillä hän voisi kutsua Hunksit vierailulle tanssimaan ohjelmaansa 1980- ja 1990-luvun diskohittien tahtiin.

Kyllä siinä silmä ja mieli lepäisi.
Tämäkin kuva löytyy googlesta
hakusanoilla "Pekka Sauri".

Seuraavaksi oli jostakin peräkylästä kaivettu työkyvyttömyyseläkkeellä elelevä 21-vuotias peräkammarin poika, jolle halla-aholaiset opit olivat menneet hyvin perille. Olivatko nuo sitten niitä vihapuheita? Peräkammarin poikaa ymmärtämään oli kaivettu Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, joka pääkaupunkiseudun asukkaille tuli tutuksi jo 1980-luvulla Yölinja-ohjelmastaan Radio City-paikallisradiossa. Melko helpolla Sauri tällä kertaa pääsi: on varmasti ollut hieman haastavampaa ottaa vastaan esimerkiksi sellainen puhelu joskus 1980-luvulla, jossa soittaja on harmitellut parisuhteensa kariutumista. Suhde siskoon oli kariutunut kun soittaja oli jäänyt kiinni suhteesta pikkuveljeensä. (Tai jotain sinne päin.)

Kävi kuitenkin ilmi, että halla-aholaisella oli kuitenkin morsio olemassa, joten ehkä kaikki toivo ei vielä ole menetetty. Niin kuin sen norjalaisen tapauksessa, jonka nimeä en nyt tähän väliin viitsi ajan ja tilanpuutteen vuoksi kirjata.

Arttu... Pezhman... Pekka... Maria... Saanhan kutsua teitä etunimillänne? Te kun tunnutte jo niin kovin tuttavallisilta, kun olette tulleet olohuoneeseeni näin iltaani piristämään.

Tämäkin kuva löytyy googlesta
hakusanoilla "Saana Parviainen".

Ja sitten sokerina pohjalla, Saana ja Jussi. Hyi sinua Maria, kun menit niin alhaisia henkilökohtaisuuksia utelemaan nuorelta teinimorsiolta heti kättelyssä. Eikö sinua lainkaan hävetä? No toki, jos on keikistellyt niin pornolehden sivuilla kuin sekstaillut seksimessuilla yleisön edessä, on ehkä hieman vapaampaa riistaa kuin tavallinen opiskelijatyttönen tai kaupan kassa.

Kun sitten ruutuun löytyi myös Saanan aviomies, saatiin lisää sosiaalipornoa. Sillä sosiaalipornostahan tässä oli kysymys, eikö vain. Yksi vie pornoa ihmisille, toinen sosiaalipornoa katsojille, onko niissä juurikaan mitään eroa? Sosiaalisuus on sosiaalisuutta.

Siinä sitten televisiossa sosiaalisesti sosialisoitiin... tuota... tuota... tuota... tuota... tuota... tuota... tuota... tuota... niinku... tuota... tuota... tuota... tuota... vähän niinku... tuota... tuota... tuota... tuota... parisuhdekriisiä elävän yleisön edessä.

Tämäkin kuva löytyy googlesta
hakusanoilla "Jussi Parviainen".

Näin sitä sitten katseltiin Maria-show'ta ja mietittiin, kummalla on kiusallisemmat oltavat, Jussi Parviaisella vai katsojalla samalla, kun Maria Veitola yritti iskeä avioparin kimppuun uusilla kysymyksillä kerta toisensa jälkeen.

Mutta kenen puolesta tuossa loppuhuipennuksessa piti oikeasti hävetä?

Jussi Parviaisen, joka vanhana irstaana setänä on iskenyt kiinni nuoreen nymfomaaniin, joka on nuorempi kuin hänen ensimmäiset lapsensa?

Vai Saana Parviaisen, joka viattomasti hymyillen kertoo Jussin olevansa hänen elämänsä mies? (Tai jotain sinne päin.)

Vai tämän epäsovinnallisen rakkaustarinan puolesta, jossa pariskunnalla on ikäeroa 36 vuotta?

Vai Maria Veitolan, joka raahaa nämä särkyneet enkelit ruutuun, jotta voisi ylemmyydentuntoisena osoitella heitä sormella kaikelle kansalle?

Maria, sinä olit eilisen lähetyksen heikoin lenkki.

Artulla, Pezhmanilla, halla-aholaisella, Pekalla, Saanalla ja Jussilla on jotakin yhteistä.

He uskaltavat.

Elää. Kokea. Tuntea. Kertoa. Välittää. Hajota. Rakentaa. Rakastaa. Elämää.

Haluatko Sinä todellakin vain osoitella heitä sormella siitä hyvästä?

Rakas Maria.

Maria, Maria, Maria.

Milloin sinä uskallat?

Sinäkin voisit olla Sarasvuo, Rantalainen tai Duudsoni, jos vain uskaltaisit.

Milloin Sinä uskallat heittäytyä omassa ohjelmassasi?

Anna mennä.

Se on vain elämää.

*) Tuntematon henkilö tokaisi aikoinaan eräälle ystävälleni, kuinka ystäväni oli kääntänyt kelkkansa 360 astetta - mitä se sitten tarkoittaakaan. Sanopa se, siinäpä se.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe