tiistai 4. lokakuuta 2011

Ruotsalainen äärimetalli sai vihdoinkin arvoisensa raamit ympärilleen

Otsikon taakse kätkeytyy lähes 400-sivuinen tietopaketti ruotsalaista metallihistoriaa Blod Eld Död-kirjan muodossa. Teos on saanut nimensä Bathory-yhtyeen vuonna 1988 ilmestyneeltä neljänneltä albumilta Blood Fire Death.

Onko Blod Eld Död kaikkien aikojen
paras kirja äärimetallista?
Blood Fire Deathilla alkoi Bathoryn metamorfoosi alkukantaista black metallia soittaneesta yhden miehen orkesterista mahtipontisempaa viikinkimetallia soittavaan kokoonpanoon. Näin tekee myös Blod Eld Död, summaten ruotsalaisen metallin kehityksen aina 1970-luvun puolivälistä, Heavy Loadin kaltaisista alkukantaisista hevibändeistä tähän päivään, Watainin sekä Shiningin kaltaisiin äärimmäisiin ilmiöihin.

Tätä kirjaa lukiessa suomenruotsalaisuudesta ja pakkoruotsin menestyksekkäästä opiskelusta on ehdottomasti hyötyä.

Ääneen kirjassa pääsevät niin muusikot kuin lehtimiehet, hahmot ja säätäjät, ikonit ja hämmentäjät, skenettäjät ja levy-yhtiöiden pomot. Myös hevimimmeille on varattu ihka oma lukunsa. Opuksen painopiste on syystäkin black- ja death metallissa, kuten ruotsalaisen äärimetalliklassikon mukaan nimetyssä kirjassa toki kuuluukin olla.

Legendaarinen valokuva Bathoryn
nokkamiehestä Quorthonista.

Yksikään kivi ei jää kääntämättä, kun kirjan kirjoittaneet Ika Johannesson ja Jon Jefferson Klingberg laittavat halki, poikki ja pinoon niin itsemurhat ja tapot kuin kirkonpoltot ja mielisairaalat.

He hankkivat muun muassa itsemurhan tehneeltä Dissectionin nokkamieheltä Jon Nödtveidtiltä miehen viimeisen haastattelun, seikkailevat Shiningin nokkamiehen Niklas Kvarforthin kotiseudulla, selvittävät seikkaperäisesti Mayhemin itsemurhan tehneen solistin Pelle "Dead" Ohlinin tarinan ja pureutuvat Dark Funeralin ja yhtyeen levy-yhtiön välisen taistelun ytimeen.

Onko Choosing Death kohdannut
vihdoin voittajansa?

Unohtamatta haastattelua Börje Forsbergin - eli Bathoryn nokkamiehen Quorthonin isän ja Black Mark-levy-yhtiön pomon - kanssa, joka koskettavasti kertoo poikansa poismenosta ja raottaa salaperäisyyden verhoa Bathoryn myyttisten levytysten takana.

Johannesson ja Klingberg eivät missään vaiheessa alennu moralisointiin, vaan lukijalle jää vastuu muodostaa taiteilijoista oma mielipiteensä heidän sanomisten ja tekojen perusteella. Kaunista.

Hetken aikaa 1980- ja 90-lukujen taitteessa
Entombed oli kiistatta maailman paras bändi.

Vaikka kirjan kerronta on yksityiskohtaista ja monipuolista, pitää se lukijan visusti otteessaan sujuvan tarinankerronnan ja mehukkaiden anekdoottiensa ansiosta. Verrattuna esimerkiksi toiseen ruotsalaisesta äärimetallista kertovaan teokseen, Daniel Ekerothin vuonna 2008 ilmestyneeseen tylsään Swedish Death Metal-teokseen - jota en vieläkään ole saanut loppuun - ahmin Blod Eld Dödin yhdessä illassa.

Niin väkevää ja mielenkiintoista sen kerronta on.

Ruotsalaisella äärimetallilla on erityinen paikka sydämessäni, kasvoinhan sen parissa myöhäiset teinivuodet, keskikaljaa juoden, ruotsinlaivoilla seikkaillen ja Entombedia, Carnagea, Dismemberiä ja Gravea kuunnellen. Nyt tuo aikakausi on saanut minun kirjoissani vihdoinkin arvoisensa raamit ympärilleen. Tähän asti Albert Mudrianin Choosing Death on saanut kantaa parhaan äärimetallikirjan viittaa yllään, mutta nyt tuo klassikko näyttää vihdoinkin saaneen arvoisensa manttelinperijän.

Sen lisäksi, että Blod Eld Död tekee kunniaa kesäkuussa 2004 menehtyneen yhden miehen orkesterin nokkamiehelle, on kirja pakkohankinta niin jokaiselle ruotsalaisen metallimusiikin ja äärimetallin kuuntelijalle kuin parasta mahdollista musiikkikirjallisuutta arvostavalle lukijalle. Tee siis itsellesi palvelus ja lue Blod Eld Död, opitpahan ruotsiakin siinä samalla.

Tai kuole.

Tilaa Blod Eld Död esimerkiksi Adlibriksestä.

2 kommenttia:

  1. Miksi minä en ole kuullut kyseisestä opuksesta ennen mitään? Tuo pitää ehdottomasti jossain vaiheessa hankkia käsiin. Taidan kyllä odottaan suomenkielistä versiota kun tuo ruotsi ei meikäläisellä kovin vahva ole.

    VastaaPoista
  2. Ehkä siksi, että tämä ilmestyi vasta viikko sitten. :-)

    VastaaPoista

Gadgetissa oli virhe