maanantai 22. tammikuuta 2018

Rumba-lehden Klamydia-kansijuttu vuodelta 2011

Klamydia on yksi suomirockin ikoneista tätä nykyä.
Jou! Itse en hirveästi innostu nostalgisoimisesta, koska siinä aletaan helposti muistella vanhoja "hyviä aikoja" ja sitä, miten "ennen oli kaikki paremmin". Jos tuntuu siltä, kannattaa yrittää tehdä omalle elämälleen jotain sellaista, että se elämä tuntuisi taas paremmalta ja elämisen arvoiselta eikä jäädä jumittamaan joihinkin menneisyyden muistoihin.

Enivei, thus been said, teen nyt snadin poikkeuksen näihin keloihin kaivamalla naftaliinista Rumba-lehteen 2011 kirjoittamani kansijutun vaasalaisesta Klamydia-bändistä. Syy tähän on erään mystisen hahmon kirjoittamat viestit Youtube-kanavalleni, jossa mies tiedustelee mielipidettäni Klamydia-yhtyeestä. Mitä sitä enempiä selittelemään, tästä jutusta löytynee se mielipide paljon paremmin. Enjoy!


KLAMYDIA: Valtakunnan viimeiset mohikaanit?



”Miksi Rumba haluaa haastatella Klamydiaa juuri nyt?”, ihmettelee Vesa Jokinen useaan otteeseen keskustelumme aikana. Mikä ihme tuo nyt on? 20 vuodessa toistakymmentä pitkäsoittoa julkaissut ja yli 600 000 levyä myynyt Klamydia on noussut kuvia kumartelematta suomirockin aatelistoon. Silti listaykkönen herättää monissa edelleen ärtymystä – niin hipstereissä, punkkareissa kuin Yleisradiossakin.


Jos musiikkinne olisi rakennus, millainen se olisi? Näin kuului viimeiseksi esitetty Rumba-lehden vakiokysymys pitkän aikaa. Koska nostalgia on pop ja Klamydiakin yhtye, jonka musiikissa kuuluu kaikuja vuosikymmenten takaa, mikä voisikaan olla sopivampi kysymys Rumban Klamydia-haastattelulle vuonna 2011.
Mitäköhän mä viimeksi tuohon vastasin, silloin se oli varmaankin joku huojuva korttitalo. Tällä hetkellä se voisi olla jämäkkä ja hyväkuntoinen hirsitalo, joka seisoo jollakin laajalla aakeella Pohjanmaalla”, Klamydian laulusolisti ja ainoa alkuperäisjäsen Vesa ”Vesku” Jokinen naurahtaa istuessamme vaasalaisen hienostoravintolan Strampenin rantaterassilla kahvikupit ja vesilasit edessämme.
Strampenin terassi soittaa etupäässä ruotsinkielisiä hittejä, kuten Gyllene Tiderin Sommartideriä.
Täällä kaupungissa on kuitenkin se RKP niin vahva, täällä puhalletaan aina kahteen hiileen. Kavereistani varmaankin puolet on suomenruotsalaisia, joten se siitä hurrivihasta.”
Aikoinaan Oulu ja Vaasa oli samankokoiset, nyt Oulu on puolitoistakertainen vaasalaisten keskityttyä kielipoliittiseen nahisteluun.
Jostakin on kaupungille annettava kiitosta, sillä Vaasan kaupunki kunnosti taannoin Rock-Werstas-nimisen paikan ja luovutti sen takaisin bändeille. Olin varma, että siitä tehtäisiin joku virasto.”
Et ole koskaan ajatellut muuttavasi Helsinkiin?
En todellakaan! Juice aikoinaan sanoi, että Helsingissä on parasta Tampereen suuntaan lähtevät junat. Mä en ole mitenkään kauhean ihastunut Helsinkiin, siihen helsinkiläiseen katumaisemaan, ihmeelliseen sisäänlämpiävyyteen ja ihmisten kireisiin ilmeisiin. Kaikilla on muka hirveän kiire johonkin vaikka niillä ei edes ole kiire. Se ei ole mun paikkani.”

PUNK-AATTEEN PUNAINEN VAATE

Vaasalainen Klamydia aloitti uransa 1988 melodisena punkrock-yhtyeenä, jossa kuului kaikuja niin Misfitsistä kuin Ramonesistakin. Huomiota herättivät myös räväkät ja suorasukaiset sanoitukset, joissa otettiin kantaa niin yhteiskunnallisiin aiheisiin ja ilmiöihin kuin paikalliskulttuuriin ja siinä operoiviin henkilöihin.
Mun isoveli oli kahdeksan vuotta vanhempi, niin sitä kautta kuuli varhain kaikki rankat jutut. Joten kun synnyin vuonna 1970, niin viimeistään 1977 olin täysillä genressä mukana – tosin kotisoffalta käsin. Lastenlaulut jäivät aika nopeasti. Yksi bändi, joka unohtuu vaikuttajista haastatteluissa mainita on Maho Neitsyt. Ramo-bändit ja Popeda ovat toki olleet vaikuttajia, mutta en tiedä missä Klamydia olisi ilman Maho Neitsyttä!”, Vesa paljastaa.
Aluksi Klamydia otettiin avosylin vastaan Suomen punk-piireissä. Suosion kasvaessa ei kulunut kauaa, kun punkkarit alkoivat pitää Klamydiaa punk-aatteen pettäjinä ja vihollisena.
Jossain vaiheessa punkkarit alkoivat olla pahempia kuin uskovaiset. Tuli mieleen keesipäiset lestadiolaiset jotka katsoivat, kuka on hurskain. Mulle punk on ollut sitä, että saa olla, tehdä ja uskaltaa mitä haluaa.”
Alan piireihin syntyi kaava, jonka mukaan saa elää. Hirvittävästi tuomittiin ihmisiä, jos ei ollut samat mielipiteet ja vaatteet kuin muilla.
Se alkoi vituttaan aivan suunnattomasti. Joten haistatettiin kaikille paskat ja sanottiin, että me vaan syödään makkaraa, saunotaan ja pidetään hauskaa. Syökää te niitä porkkanoitanne ihan rauhassa ja haukkukaa toisianne, me pidetään kivaa.”
Pasifistisissa suomipunkkareissa aiheutti närää myös solistin armeijaan lähtö sekä yhtyeen versiointi Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen-klassikosta.
En tiedä, mitä silloin kakskymppisenä liikkui päässä, ehkä se oli vain se helpoin ratkaisu. Kun kuulin muutamien sivarien kokemuksista, niin mieluummin menin ampumaan rynkyllä kuin luuttuamaan lattioita.”
Jossakin vaiheessa Klamydian keikoilla alkoi käydä enemmän tavallista väkeä kuin punkkareita.
Mun mielestä Klamydia on aina ollut punkbändi, ja tulee aina olemaan. Mun mielestä on hienoa, että keikoilla käy kaikenlaista väkeä.”
Tänä päivänä suomipunkkarit ympäri maan kokoontuvat Piffin, eli Punk In Finland-nettisivuston keskustelufoorumille vaihtamaan kuulumisia sekä kommentoimaan ajankohtaisia ikuisuusaiheita – kuten Klamydiaa.
Me ollaan kutsuttu sitä kettutyttökeskustelupalstaksi. Meininki on näemmä ihan samanlaista siellä nykyään, eli järjetöntä kitinää!”, Vesku nauraa.
Tuollainen keskustelupalsta on noille lahkopunkkareille oikein hyvä mesta, siellä ne saa hurskastella. Usein ollaan saatu kuulla, että ollaan myyty ittemme? Kelle me ollaan myyty ittemme? Me ollaan tehty omakustanteita koko uramme ajan. Punkkarithan ne meidät listoille osti!”

PERUSSUOMALAINEN KLAMYDIA?

Klamydian 7. syyskuuta ilmestyvä 16. studioalbumi kantaa nimeä Loputon luokkaretki, ja esimakua siitä on saatu kappaleesta Suomalainen tarina tehdyn videon ja singlen kautta. Lehdistötiedotteessa Jokinen kertoo kappaleesta seuraavaa:
Suomalainen tarina-single on kaikista meistä tässä pienessä, hienossa maassa asuvista ihmisistä. Meidän olisi aika alkaa taas arvostaa itseämme suomalaisina, eikä minään ihmeen pienenä palana Eurooppaa. Ei suomalaisten tarvitse miksikään muuttua, tai juosta kaikkien ihmeen hapatusten ja trendien perässä. Tämän kansan perusluonne on itsessään niin hieno asia, että siihen ei pidä kenenkään kajota.”
Vanhan liiton fanit eivät kuulemma tule pettymään, sillä tulevalla levyllä on ”perusklämää” todella paljon, mutta parissa biisissä sivutaan jopa ihmissuhteita.
Tuntuu vain vuosi vuodelta hölmömmältä kehua omaa levyä. Rujoa taidetta oli yhtenäisempi pötkö, tulevalla levyllä on enemmän nyansseja. Uudella levyllä lanseerataan muun muassa sellainen käsite kuin munuaistinnitus.”
Vesa paljastaa Loputtoman luokkaretken olevan tuplalevy, toisen levyn ollessa salaa äänitetty live.
Hyvä, että se äänitettiin salaa, sillä se kuulostaa helvetin hyvältä. Aina kun ollaan äänitetty keikkoja, niin jollain tavoin sitä jännittää. Nyt kun ei tiennyt äänityksestä, tuli helvetin hyvä.”
Piffissähän Klamydiaa on kuvailtu junttien suosimaksi perussuomalaiseksi persupunkiksi. Tietysti.
Jaa, että politiikkaa. Tästä lähdetään hakemaan varmaan joitakin perussuomalaisjuttuja”, mies tuhahtaa.
Jokinen painottaa, ettei kuulu mihinkään puolueeseen.
Mä olen suomalainen, en perussuomalainen. Mutta mun mielestä kun Suomessa kerran asutaan, niin suomalaiset pitää laittaa aina etusijalle. Niin muutkin tekevät! Toimittajat sanovat siihen, että ’ai perussuomalainen’. Ei, vaan suomalainen, saatana! Mun mielestä joka helvetin poliitikon pitäisi valvoa oman maan etuja. Ei näin pienen maan pidä yrittää parantaa koko maapalloa.”
Jokinen kertoo olleensa aina hyvin isänmaallinen ihminen.
Mä ymmärrän, että tässä maassa jos sanot olevasi isänmaallinen, niin olet heti natsi, fasisti tai rasisti. Ei jumalauta, mä olen vain suomalainen ja tykkään asua Suomessa!”

BUSINESS PUNK ROCK’N ROLL

Urallaan Klamydia on tähän mennessä myynyt yli 600 000 pitkäsoittoa ja maata kierretään noin sadan keikan vuosivauhtia. Aika hyvin yhtyeeltä, joka on julkaissut kaikki julkaisunsa itse Kråklundin ja sittemmin Usvaputken kautta – lukuun ottamatta yhden studioalbumin, ep-kokoelman ja muutaman ep:n mittaista lyhyttä pyrähdystä Stupido Recordsilla 1990-luvun alkupuolella.
Päivätyöni olen kyllä tehnyt ja maksanut niin perkeleesti veroja. Kyllä se oma veroprosenttikin nelosella alkaa”, Usvaputken toimitusjohtaja Jokinen toteaa.
Klamydian bisnekset näyttävät pyörivän vallan mukavasti. Huhtikuussa 2011 Kauppalehtikin noteerasi Usvaputki Oy:n varallisuuden nettisivuillaan. Joulukuussa 2010 päättyneen tilikauden liikevaihto oli 447 000 euroa. Kaikkien kulujen jälkeen yhtyeeltä jäi viivan alla 145 000 euroa. Kauppalehden mukaan Usvaputken ja Klamydian kannattavuus on pääoman tuotolla mitattuna erinomainen.
Sanotaan, että omaa firmaa ei kannata panna pystyyn kavereiden kanssa, mutta meillä homma on ainakin toiminut loistavasti.”
Yhtye kävi taannoin neuvotteluja Apulannan pyörittämän Päijät-Hämeen Sorron ja Riiston kanssa tulevan levyn julkaisusta, mutta päätyi lopulta julkaisemaan tulevankin albuminsa itse. Jakelu on sentään ulkoistettu nykyään.
Oli siinä pientä säätöä, mutta tultiin kuitenkin nykyiseen lopputulokseen. Kun on ollut sellainen juntti, että haluaa pitää kaikki langat omissa käsissään, niin huomasi, että niiden on parempi olla omissa käsissä. Kun on tehnyt omat hommansa yli 20 vuotta, ei sitä osaa muualle mennä.”
Jokinen suhtautuu uusiin levyihin nykyään kuin käyntikortteihin. Tehdään uusi levy joka toinen vuosi, jonka jälkeen saadaan käydä taas keikoilla.
Suomessakin kulutetaan musiikkia enemmän kuin koskaan, mutta se myy vähemmän kuin koskaan. Sääliksi käy niitä uusia bändejä, jotka koettaa tienata. Itse on saanut asuntolainan maksettua, mutta uusille yrittäjille tämä on mahdoton yhtälö.”
Vaikka Klamydian viimeisinkin levy Rujoa taidetta (2009) meni listaykköseksi ja sitä edeltänyt Klamydia (2007) kakkoseksi, eivät esimerkiksi YleX:n soittolistat ole auenneet Klamydialle.
En minä tiedä, mikä siihen on syynä, sitä pitää kysyä radiopäälliköiltä. Ehkä se, että bändin nimi on Klamydia ja sanotaan asioita suhteellisen suoraan. Tai itse asiassa helvetin suoraan. Kai se tietynlaisia kuulijoita ärsyttää suunnattomasti. Rehellisesti toivon, että tuollainen soittolistameininki loppuisi. Jos mä diggaan jotain biisiä, niin jos sitä soitetaan 4000 kertaa, en varmasti diggaa siitä enää.”
Myöskään tositeeveelle ja television musiikkikilpailuille Jokinen ei syty.
Big Brother on sanoinkuvaamatonta paskaa. Kuvitteleeko ihmiset, että kun ne pääsee julkisuuteen, niille aukeaa joku julkkistili, missä on 20 000 euroa rahaa ja kaikki on sen jälkeen kuin ruusuilla tanssimista?”
Kuinka kuluttavaa on nousta Idolsin kautta tähdeksi, tippuakseen huipulta alas yhtä nopeasti kuin on sinne noussut? Mitä tapahtui esimerkiksi Ilkka Jääskeläiselle?
Tulevalla levyllä onkin biisi nimeltä Idols-jämien hoitokoti. Tilattiin sen loppuun Jone Nikula haukkumaan meitä. Soitin sille ja kysyin, voisiko se sanoa nauhalle, että tämä Klamydian touhu on niin syvältä perseestä kuin olla ja voi. Jone naureskeli, että ei hän sitä mieltä ole, mutta voi hän sanoa, jos tilataan. Se päätyi sitten tämän kappaleen loppuun.”

VESA JOKINEN & ELONKERJUU?

Vaikka Klamydian levyt ja keikkaliput myyvät kuin Vaasan Ruispalat, ei yhtye nauti suosiota kaikkien keskuudessa – oli kyse sitten punkkareista, radiopäälliköistä tai hipstereistä. Reilu vuosi sitten Vesku sai puhua suunsa puhtaaksi television Popkult-ohjelmassa hipstereistä ja selata Rumba-lehteä, jonka kannessa oli synaduo TV Off. Nyt samainen lehti on jälleen ajautunut Veskun kätösiin.
Hipsterit, sehän se oli se sana! Mulle lämästiin päin naamaa se sana siinä ohjelmassa, enkä tiennyt tuollaisesta liikkeestä tuolloin hevonhelvettiä – eihän tuollainen ollut tänne kantautunut. Toivottavasti ei kantaudukaan!”, Vesku höröttelee.
Ehkä tuo oli vähän rajusti sanottu, kyllähän kaikki saa digata mistä haluaa – mutta minä en tuosta pidä! Mikä tuo bändi TV Off edes on? Synaduo? Sori vaan Rumban porukka, mutta en minä ostaisi teidän lehteä tuollaisella kannella! Tuo Foo Fighters-kantinen näyttää huomattavasti mielenkiintoisemmalta. Sen voisin jopa ostaakin. Arvostan Dave Grohlia muusikkona.”
Onko Vesa Jokinen Suomen Dave Grohl? Onhan Jokinenkin lahjakas säveltäjä ja tunnistettava tulkitsija suositussa rockyhtyeessä. Kaiken kukkuraksi molemmat ovat multi-instrumentalisteja: soittihan Jokinen kaikki soittimet vuonna 2000 ilmestyneelle soololevylleen Outo kunnia – aivan kuten Dave Grohl Foo Fightersin debyyttialbumille viisi vuotta aiemmin! Sattumaako?
Soololevy oli vain unelma, jonka halusin toteuttaa. Ja kun se jätkille passasi, niin sen tein. Ei se elämää suurempaa menestystä saavuttanut, mutta se ei ollut tarkoituskaan. Onpahan tehnyt sellaisen levyn jossa soittaa kaikki itse. Paitsi soolokitarat, ne eivät ole koskaan taittuneet.”
Uutta soololevyä luvataan ensi vuodelle, kai siitä voi jo puhua.
Sillä soittaa Lauri Tähkän jätkät, eli rumpali Aatu ja basisti Ana. Ja sitten siinä on yksi helvetin kova kitaristi. Suomenruotsalainen. Niiden kanssa meillä itse asiassa on tänä iltana reenit. Yhden suht ison lafkan kanssa on sopimus jo väännössä.”
Oho! Onko kyseessä Vesa Jokinen & Elonkerjuu?
Ei ei, kyllä se on joku ihan muu nimi”, Vesku naurahtaa.
Onko Klamydia muuttunut vuosien mittaan?
Kyllä ne juuret ovat edelleen siinä kolmen soinnun punkrockissa. Mä teen sen tyylistä musiikkia mistä mä itsekin pidän. Jos haluaisin tehdä jotakin muuta, löisin varmaankin Klamydian pinoon. Juuret on siellä.”
Tänäänkin Jokinen on sonnustautunut Ramones-paitaan.
Jos ei olisi bändiä, en tiedä mikä sekopää olisin. Aikoinaan meni aika lujaakin. Sanotaanko näin, että kun kaverit imppasi ulkona liimaa, harjoittelin mieluummin sisällä rumpuja. Osa siitäkin porukasta makaa nyt haudassa, minä olen tässä.”


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe